Pentupönttö

Postipoika toi eilen Zooplussan paketin, josta löytyi pennuille tuollainen pieni ja sievä pentupönttö. Meillä on jo yksi hieman isompi pönttö, joka on pentujen ja meidän pullean Soman suosikki. Sattuneista syistä tuo kaunis pullukka viettää päivät omassa yksiössään oman pönttönsä kanssa, niin päätettiin hankkia pennuille oma. Somalla nimittäin vyötärö kasvaa siihen malliin, että penturuokatarjoilu on ollut paras lopettaa päivien ajaksi, kun olen töissä.
Onhan tämä uusi ja pienempi pönttö Somalle säälittävän pieni, mutta piti vaan ängetä testaamaan. Olisi nimittäin Sompan mielestä huonompi homma, jos pennuilla olisi parempi pönttö.

Punnitsin tänään pennut sen kunniaksi, kun täyttävät  kahdeksan viikkoa. Kaikki pennut painavat jo yli kilon. Onhan niillä toki vielä vähän massaa kerättävänä, että olevat Soman mitoissa, joka on todella isokokoinen naaras. Nyt jopa vähän liiankin iso.

Keitä ne on ne Sankarit, ne kiipeilijä Sankari kissat... Toiset tyytyy pentupönttöön, mutta Sankari onkin jo valloittanut korkean kiipeilypuun yläpesän. Sinivalkoinen menee ketterästi korkeuksiin, kun Lempi, tytöistä rohkein vielä haaveilee yläpesästä. Epäilen, että viimeistään viikonloppuna Lempi valloittaa kiipeilypuun. Tyttö on kovin nopea oppimaan.

Humutyttö, tuo superemo jaksaa edelleen hoitaa ja huoltaa pentujaan. Kaikesta näkee, että Humu on hyvin onnellinen pentujensa kanssa. Välillä tulee hakemaan ihmisiltä rapsutuksia, mutta pääsääntöisesti haluaa olla pentujensa luona ja seurata heidän touhujaan. 

Miksi ei aina voi olla lauantai...

Tänään on ollut ihanan laiska lauantai. Ollaan vaan oltu ja ihasteltu pentujen touhuja. Kissanhoitajista parhain on tullut viikonlopuksi auttamaan pentujen hoidossa. Kissanhoitajan läsnäolo tietää ekstraherkkuja niin ihmisille, kuin kissoillekkin.

Kissalauman vanhin Madam Pöly on osallistunut ahkerasti pentujen kaitsemiseen. Onneksi viikolla tuli Zooplussan paketti, niin rouvalla on ollut oma pieni piilopaikka josta seurata pentujen touhuja. Unohtamatta tiettenkään Somaa, joka nauttii pentujen hoitamisesta edelleen,

Pennut alkaa jo olemaan suhteellisen hyviä kiipeilijöitä. Tänään oli Armaan ja Lempitytön vuoro antaa taidon näytteitä. Yhteistyöllä se näyttää tämäkin homma hoituvan mitä parhaiten.

Armas otti vielä kiipeylyhetken päätteeksi pienen tasapainoharjoituksen nojatuolin selkänojan päällä. Kieli keskellä suuta mentiin, mutta hyvin se onnistui. keskittyminen on kaiken a ja o.

Rohkea tyttö tuo meidän kissanhoitaja, kun uskaltaa pitää varpaitaan täkin ulkopuolella.

Toiset ne on valokuvauksellisia

Jotkut nyt vaan onnistuu kuvissa ja jotkut ei. Tämä on totuus niin ihmisten, kun eläinlastenkin kohdalla. Valitettavasti tämä tosiasia ei ole kovin imartelevaa jos kuuluu ryhmään: Aina oudot ilmeet valokuvissa.

Meidän viehättävä Leiskuva Lempi kuuluu niihin tapauksiin, joita kamera suorastaan rakastaa. Lempi on aina siellä missä salamavalot välkkyy. Hän kääntää päätään kauniisti kameran suuntaan. Otaa mitä ihmeellisempiä asentoja unohtamatta tietenkään hymyä. Mikähän filmitähti tästä tytöstä vielä mahtaa tullakkaan... Lempityttö on hurmaava valokuvamalli, jota on ilo kuvata. 

Vilkkuva pallo

Tätä mukavaa tammikuista viikonloppua on vauhdittanut kissojen leikit, jossa pääosassa on ollut vilkkuvan pallon metsästys. Hoitotoimenpiteiltäkään ei olla viikonloppuna säästytty. Pennut ovat saaneet matolääkitystä ja kynsihuoltoa, jota eivät kyllä arvostaneet pätkääkään, vaikka omasta mielestäni näin asian kanssa melkoisen paljon vaivaa. 

Ihana on ollut seurata koko lauman yhteistä pentujen hoitoa. Soma on edelleen ihana hoitotäti, joka todellakin rakastaa pentuja. Osallistuu imetyshetkiin Humun henkisenä tukena. Toki välillä hoitohommiin käytetään vähän rajumpiakin otteita, kuten viimeisestä kuvasta näkyy. 

Luonnon valo saa ihmeitä aikaan niin ihmisen mielelle, kuin kissanpentujen väreillekkin. Olen täällä ihmetellyt kirkkaassa päivänvalossa, että kuinkas näille cremevalkoisille tytöille on ilmestyny nenään pieniä kauneispilkkuja, kuten myös varpaisiin. Puhumattakaan sitten Lempitytöstä, jolla on ihana creme nenän päälinen ja viiksityynyissäkin on kivasti väriä. Aiemmin tosiaan näytti, että kaikkien tyttöjen kasvojen valkoinen osa on pelkästään valkoinen. 

Alla kuvia pentujen leikeistä. Ensimmäisessä kuvassa Somaakin hiieman leikityttää, kun on tarvinnut mennä putkeen vahtimaan pentujen touhuja. Taustalla lauman vanhin Madam Pöly vahtii omalla arvokkaalla tavallaan. Kuvasarja päättyy siihen, kun Armas yrittää uhitella äidilleen, mutta luonnollisesti äidin auktoriteetti oli vahvempi. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Armaksella on autuas ilme, kun pääsi osallistumaan emon maitobaariin.

Leikkivä viisikko

Kansalliskissojen viisikolla on ikää kuusi viikkoa ja leikit alkaa sujua. Kaivettiin esiin pallorata ja sehän osottautui suosikiksi. Hämmästyttävää huomata kuinka nopeasti pennut oppii uusia asioita. Humu näyttää mallia ja pennut tekee perässä. Odotan jo kauhulla milloinka hoitotäti Soma alkaa opettamaan pennuille omia temppujaan... sen jälkeen nimittäin alkaa verhot ja kukat tippuilemaan. Soma on nimittäin spesialisti kaikissa kepposissa. 

Yläkuvassa kolmen kopla Armas, Lotta ja Sankari metsästää vilkkuvaa palloa. Yhteistyössä on voimaa, vaiikka kaikkien katse ei taida olla ihan pallossa.

Alakuvissa on erilaisia poseerauksia lelujen kanssa. Sankarin ilmeestä voi päätellä, että onko sammakko oikea saalis pikkukissalle. Lempi käyttää virkattua hiirtä tyynynä ja Lotta paan patsastelee ja pohtii leikin mielekkyyttä. Alimmassa kuvassa Armas poseeraa rankan leikkihetken jälkeen.

Vauhdikas viikonloppu

Vauhdikas viikonloppu takana. Paljon ihania kohtaamisia. Vieraina niin kissaihmisiä, kuin sukulaisia. Oli ilo esitellä tämä vauhdikas viisikko niin vanhemilleni, sisaruksien perheille ja kissakavereillekkin. Näin ne kissanpennut vaan yhdistää ihmisiä. 

Pentujen kehittyminen on huimaa. Verhoissa osataan jo kiipeillä, mikä ei tietysti ole minusta niin ihastuttava taito, mutta taito kuitenkin. Kaikki lelut on otettu haltuun. Huiskat ja hiiret, kuten pallotkin on testattu ja suosikiksi on noussut sulkalelut. Humulla on kova homma pitää lauma kuosissa, mutta onneksi Soma toimii välillä lauman vartijana. 

Armas parka on joutunut sisarustensa ahdistelemaksi. Ensiksi Lempi kuiskuttelee jotain korvaan, vai katsooko kenties tarpeelliseksi hieman hoitaa veljensä hygieeniaa. Alemmassa kuvassa Kaunokki saa tuntea Armaksen potkuvoiman niin etu-, kun takatassujenkin suhteen.

Väsyneitä ne on kissanpennuutkin hulinaviikonlopun jäljiltä. Kempeleen tytöt Lempi ja Lotta näyttävät vetääntyneen pesäänsä. Lottaa hieman haukottaa ennen päiväuniaan. 

Armaksesta on ollut mukava viikonloppu, kun niin kovin hymyilyttää :) Sankari ihmettelee omaa varjoaan, vai liekkö kummastelee tuota talven valoilmiötä, aurinkoa. Sitäpä ihmettä nä pennut eivät vielä ole aiemmin tavanneetkaan. 

Uusia taitoja

Tänään on kulunut itsenäisyyspäivästä viisi viikkoa. Viisi merkittävää viikkoa pentujen kasvun kannalta. Pennut ovat muuttuneet viidessä viikossa melkoisiksi seikkailijoiksi. Vauhti kasvaa ja koko ajan tutkitaan uusia paikkoja.

Kaikille pennuille on kodit tiedossa. Tämä kuuluu ehdottomasti hyviin uutisiin. Luopuminen tulee olemaaan todella vaikeaa, mutta jokaiselle pennuille on todella ihanat kodit tiedossa. Sanoisinko jopa ihan huippukodit, jossa pentuja jo odotetaan malttamattomina. 

Tarpeelliset taidot, kuten hiekkalaatikolla käynti, kiinteän ruuan syöminen ja sisarusten kanssa painiminen on otettu hyvin haltuun. Poseerata osataan tarpeen tullen, kuten alla olevista kuvista näkyy. Urhea Armas ja Leiskuva Lempi antaa siitä esimerkkiä.

Sinivalkoinen Sankari tekee tuttavuutta isojen kissojen raapimispöntön kanssa. Tuon pöntön pimeään nurkkaan muuten pikkukisssa pääsee hyvin piiloon. Nimimerkillä kokemusta on etsimisestä.

Kahdessa alimmaisessa kuvassa esiintyy pentueen cremevalkoiset tytöt. lannistumaton Lotta esittää hienoa hiekkiksellä käynti asentoa ja Koreilematon Kaunikki opettelee hyvää vaanimisasentoa.

Kuukausi pentuterapiaa

Lyydian ensimmäinen pentue täyttää tänään kokonaisen kuukauden. Täytyy olla tyytyväinen, kuinka hyvin kaikki on sujunut tämän kuukauden aikana. Humutyttö hoitaa pentujaan hyvin. Soma on hyvä hoitotäti, Pöly ja Kaneli pysyvät hieman loitommalla, mutta eivät suhtaudu pentuihin tippaakaan agresiivisesti. Ilmeisesti vanhat rouvat haluavat pitää arvokkuutensa.

Kaikki pennut painavat jo yli puoli kiloa. Pikku Lotta tulee painon suhteen hieman jäljessä muita, mutta paino nousee hänelläkin omaan tasaiseen tahtiin.

Kissanpennut vaan on jotain niin huumavan herttaista, että niiden katselu on mitä parasta terapiaa kaikkeen mahdolliseen. Jää alennusmyynnit käymättä, kuten kaikki muukin turha vöyhöttäminen. Sitä ei malta lähteä pentukopan luota mihinkään. Minulla on ollut onni olla kaksi viikkoa lomalla, joten olen todellakin saanut nauttia pennuista. Huomenna tapahtuu paluu arkeen ja työt alkaa. Onnneksi on sentäs illat aikaa istua terapiassa. Ja niin todellakin aion tehdä.

Tässä levolliset tunnelmat meidän loppiaispäivästä. Pennut ovat saanet ennen kuvaustilannetta silakkamössöä, jolla on sankarit tainnutettu, jotta ovat rauhallisia kuvien ottamisen ajan.