Itsenäisyyspäivästä Kalevalan päivään

Siniristiliput liehuvat hienosti saloissaan Kalevalan päivän kunniaksi. Ehkä myös juhlistavat samalla meidän sinivalkoisen Sankarin lähtöä omaan kotiinsa. Sankari on iso poika, joten hän on kyllä valmis muuttamaan kaupungin toiselle puolelle ihanan ison Höbe kissan kaveriksi. Kasvattajalla on haikea olo, mutta samalla onnellinen siitä, että poika saa mitä parhaimman kodin.

12 viikkoa Itsenäisyyspäivästä Kalevalan päivään. Se on käynyt varsin selväksi tämän pentuprojektin kanssa. Projekti on ollut kovin kiinnostava ja antoisa. Olen saanut nauttia ihanan viisikon kasvun seuraamisesta. Kaikki on mennyt hyvin ja pennut ovat valmiita ilahduttamaan omia perheitään. Ihana projekti, joka alkoi liputuksella ja luovutusiän saavuttamistakin juhlitaan liputuksella. 

Sankari alias Lenni on pennuista isoin. Poika rakastaa juosta ja painia sisarustensa kanssa. Välillä jopa haastaa emoaan pieneen juoksukilpailuun. Sankari on kovin ystävällinen, mutta rohkea pikkukissa, jota kiinnostaa rappukäytävä, parveke ja lattiaharjat. Harmi vaan, että  hänen apu ei lattian lakaisuun ole kovin tervetullutta, sillä tahtoo tulla enemmän sotkua Sankarin auttaessa. Tässä alla kuvia Sankarista 12 viikon varrelta.

Tiistain ilmeet

Pikkuhiljaa alkaa luopumisen aika olemaan käsillä. Haikeaa, mutta kovin luottavaisin mielin nämä ihanat pennut maailmalle lähetän. Toivon niiden ihastuttavan olemassaolollaan uusia ihania perheitään. Kuten ne ovat ihastuttaneet minua joka ikkinen päivä näiden kahdentoistaviikon ajan. 

Vauhdikkaalla viisikolla on mainioita ilmeitä. Välillä sitä osuu kameran kanssa oikeaan aikaan oikeaan paikkaan ja ajoituskin on vielä kohdillaan. 

Uusi lelu ja perinteinen kissan hoitaja

Uusi lelu ja tuttu kissan hoitaja. Flunssasta huolimatta jaksoi Helmi tulla hoitamaan villiä viisikkoa. Ostettiin pennuille uusi pallorata, joka osoittautui menestyksesksi. Jopa Humu on käynyt näyttämässä kuinka palloa pelataan. Vielä on onneksi viikko aikaa nauttia tämän ihanan viisikon seurasta.

Onnistuin ikuistamaan muutamia mukavia ilmeitä ja kauniita poseerauksia pennuilta. kuvausassistenniti toimitti minulle ahkerasti kissoja ja leikitti niitä, jotta saatiin katseet kohdilleen. Yhteistyöllä se sujuu :) 

Päivittelin tuonne pennut osioon viisikon virallisempia poseerauskuvia.

Aurinkoinen viikonloppu

Ihana aurinkoinen viikonloppu takana. Monia mukavia kohtaamisia. Vanhoja ystäviä ja kivoja uusia tuttavuuksia, joihin on ollut ilo tutustua tämän pentuprojektin kautta. 

Humun anoppi kävi parin muun kasvattajan kanssa katsomassa lapsenlapsiaan. Pennut näyttivät villimmät puolensa, kuten energisten kymmenviikkoisten kuuluukin. Ylpeitä ollaan molemmat pennuista. Jokainen niin oma ihana persoonansa. Toisilla vähän enemmän väriä mitä toisilla, niin luonteessa, kuin turkissakin. 

Merkittävimmän vieraan kuitenkin sai tämä ihana aurinkokuningas, aina niin herttainen poika Urhea Armas. Armas tapasi ensimmäistä kertaaa tulevan omistajansa. Oli kiva tavata ja todeta, että Armas on onnekas päästessään kissaksesi.

Aurinkoa on riittänyt ja täytyihän sitä hieman hyödyntää valokuvauksessakin.
Alla vähän helmikuisen viikonlopun kuvasatoa. Lempi on ollut käsityökaverina, Kauno jo hieman miettii kukkien mullan vaihtoa. Lotta ja Sankari vaan hengailee, kuten nuoriso konsanaan.

Ystävänpäivänä

Ystävänpäivän ilta yhdeksän kissan seurassa. Ihan parasta, viehättävintä ja kauneinta seuraa mitä voi ystävänpäivänä saada. Kehräystä, leikkiä ja painia ja taas kehräystä, leikkiä ja painia. Tämä rutiini jatkuu, kunnes uni tulee ja sitten onkin jo nälkä ja taas kehräystä, leikkiä.... Siinäpä tärkeimmät kissanpennun ystävänpäivästä. Olen kyllä onnekas, kun olen saanut näin ihanat pennut kotiamme sulostuttamaan. Miten nopeasti pötkylöistä on kasvanut vaanimista harjoittelevia pikkukissoja.  

Tänään ystävänpäivänä haluankin taas kerran nostaa esille tämän ihanaakin ihanamman emomme Humutytön. Humun, jonka sydän on täyttä kultaa ja emon vaistot ihan priimaa. Kerrassaan upeasti Humu on hoitanut koko pentuprojektin. Hoivannut, hellinyt, opettanut, vahtinut ja ennenkaikkea luottanut toisiin lauman kissoihin. Niin rakastettava Humutyttö.

Kissanpennut ovat tuoneet elämääni uusia ihmisiä, joiden kanssa varmasti tullaan vaihtamaan vielä monet ystävänpäiväterveiset. Jollain tavalla nämä ihastuttavat ja välillä vihastuttavatkin kissat yhdistävät ihmisiä. Vaikka kissat eivät olekkaan laumaeläimiä, niin on mukava, että kissaihmiset viihtyvät toistensa seurassa.

Unohtamatta tietenkään kaikki muita ihania ja rakkaita ystäviä, joista osa on kulkenut seurassani jo vuosikymmeniä. Olette elämän suola ja sokeri! Ihanaa on ollut myös tavata teitä useammin pentujen vetovoiman takia.

Tässä aurinkoisena päivänä kuvattuna Armas aurinkoinen ja ah niin kaunis Lempiprinsessa.

Pentujen vauhti kiihtyy ja valokuvaajan hermot kiristyy...

Pennuilla ikää yhdeksän viikkoa ja vauhti alkaa olla kohillaan. Ei ole enää sellaista paikkaa mihin pennuit eivät pääse. Kehitys on huimaa. Emo opettaa uusia taitoja metsästyksen suhteen ja seuraaavassa käänteessä imettää pentujaa ja pennut ovat niin kovin tyytyväisiä ja kehrää.

Pieniä kepposiakin osataan jo tehdä. Verhot ovat saaneet kyytiä, mutta toistaiseksi kuitenkin verhot ovat vielä pysyneet ylhäällä. Myös huovutettu seinävaate kuuluu niihin asioihin, joita pennut välillä hieman asentelee uuteen asentoon. Itse tykkäisin, että se on parhaimmillaan seinällä, mutta pentujen mielestä sen kuuluu retkottaa sohvalla. 

Kuvassa Kaunokin taidonnäyte siitä miten näppärä tyttö osaa vedellä verhoa uuteen kuosiin jopa kaapin päältäkin.

Kuten kuvasta näkyy meno on vauhdikasta ja kuvaaminen hankalaa, kun pennnut ovat hereillä. Armas siinä katselee, kun Kempeleen tytöt vähän ottaa mittaa toisistaan. 

Meillä on ollut viikonlopun kissanhoitaja vierailulla ja tiedoksi vaan Kempeleeseen, että Lotta on pelannut Helmin kanssa useaan otteeseen pelejä tabletilla. Liekkö tulee peliriippuvaiseksi jo ennen luovutusikää.

Parhaat kuvat pennuista saa joku nukkuvana tai juuri hetki ennen nukahtamista. Sain kuitenkin Armaan ja Sankarin ikuistettua hauskoista kuvakulmista. Armas juuri ennen hyppyä ja Sankari tutkimusmatkalla lipaston päällä. 

Ihanat tytöt

Ympärilleni on kertynyt monia ihania, taitavia ja viehättäviä tyttöjä. Tyttöjä, jotka ovat kovin merkityksellisiä minulle. Ensimmäisenä tietysti tulee mieleeni nämä tuoreet elämääni ilostuuttavat tyttöpennut. Kaikki kolme omalla tavallaan niin viehättäviä. Unohtamatta tietenkään meidän muuta kissalaumaa. Tyttöjä toki nekin kaikki, vaikka osalla on jo ikää kertynyt paljon kissan mittapuulla. 

Taiteilijatyttö, jolle saan olla kummitäti. Tyttö joka tuo lahjaksi maalauksia, jos fiilis on ollut kohdillaan maalata. Rahalla on turha näitä töitä tilailla. Taiteilijalla on oikeus taiteilijan vapauteen.

Tyttö, joka on maailman paras-, hauskin- ja huolehtivin kissanhoitaja, Taitaa tyttö kulkea tätinsä jalanjäljissä kissojen viitoittamaa tietä. Tämä kissanhoitaja on parasta seuraa niin ihmisille, kuin kissalaumallekkin. 

Unohtamatta kaikkia muita ihania tyttöjä. Kummityttöjä, joista on kasvanut hienoja nuoria naisia, joista saan olla ylpeä ja joita on ilo tavata.  Ihania ystäviä, jotka ei enää ulkoisesti ole ihan tyttöjä, mutta sisäisesti aina ja ikuisesti tyttöjä.

Leiskuva lempi, sydämeni kokee aina ylimääräisen lyönnin, kun katse osuu tähän sinikonnaan. Lempi vangitsee katseen ihanalla värityksellään, kuten taustalla oleva maalauskin. Maalaus on lahja taiteilijatytöltä lempiväreilläni toteutettuna. 

Lannistumaton Lotta, tyttö , joka on ystävällinen ja seurallinen. Nukkuu vieressä ja kehrää. Lotta on valloittanut sydämmeni herttaisuudellaan. Todella ihanaa, että nämä kaksi sydämeeni jäljen jättänyttä kissatyttöä pääsee samaan kotiin. Kotiin, missä asuu kaksi mitä ihaninta pikkutyttöä. Ihanien tyttöjen ketju jatkuu eteenpäin ja kertoo taas aikanaan omaa tarinaansa.

Koreilematon Kaunikki, tyttöpennuista kolmas. Tyttö, joka on persoonallinen. Leikkii mielellään yksin ja nukkuu hiekkiksessä. Kauno jää Humun peräkamaritytöksi kotiin. Jännityksellä odotan mitä aika tuo tullessaan tämän  tytön kanssa. Toivottavasti aikanaan Kaunokin kautta Lyydian kissatyttöjen tarina jatkuu eteenpäin. 

Ja kyllä vain, yllä olevissa kuvissa on eri kissat. Itsekkin oikein hämmästyin noista kuvista kuinka saman näköisiä nämä tytöt tästä kulmasta ovatkaan. 

Alla pari herkkää taideteosta, jotka olen saanut lahjaksi. Toisessa koreilee Humutyttö ja toisessa naurava Kaneli.